Poistoilmalämpöpumppu vai ilma-vesilämpöpumppu? Valintaopas

Valinta poistoilmalämpöpumpun (PILP) ja ilma-vesilämpöpumpun (IVLP) välillä perustuu ennen kaikkea talosi olemassa olevaan ilmanvaihtojärjestelmään ja lämmitystarpeeseen. Poistoilmalämpöpumppu on ilmanvaihtoon integroitu kokonaisratkaisu, joka sopii koneellisella poistoilmanvaihdolla varustettuihin koteihin. Ilma-vesilämpöpumppu taas on tehokas, itsenäinen lämmitysjärjestelmä, joka voidaan liittää lähes mihin tahansa vesikiertoiseen lämmönjakoon.

Toimintaperiaate ratkaisee soveltuvuuden: Ilmanvaihto vs. ulkoilma

Laitteiden perustavanlaatuinen ero on niiden käyttämässä lämmönlähteessä. Tämä ero määrittelee, kumpaan talotyyppiin ja tarpeeseen ne soveltuvat.

Poistoilmalämpöpumppu (PILP) kierrättää lämmön sisältä

Poistoilmalämpöpumppu ottaa energian talteen rakennuksen lämpimästä poistoilmasta, joka muuten puhallettaisiin ulos. Se hyödyntää tämän hukkaenergian lämpimän käyttöveden ja tuloilman tai vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän lämmittämiseen. PILP on siis osa talon ilmanvaihtojärjestelmää ja toimii tehokkaimmillaan tiiviissä, energiatehokkaissa rakennuksissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto.

Koska laite on riippuvainen poistoilman määrästä, sen tuottama lämpöteho on rajallinen. Kovilla pakkasilla tai suurissa, heikommin eristetyissä taloissa PILP tarvitsee usein avukseen sähkövastuksen, mikä heikentää sen kokonaishyötysuhdetta.

Ilma-vesilämpöpumppu (IVLP) tuottaa lämmön ulkoilmasta

Ilma-vesilämpöpumppu kerää lämpöenergiaa ulkoilmasta ulkoyksikön avulla, jopa kovilla pakkasilla. Tämä energia siirretään sisäyksikölle, joka lämmittää talon vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän (patterit tai lattialämmitys) sekä käyttöveden. IVLP on ilmanvaihdosta täysin riippumaton, puhdas lämmitysjärjestelmä.

Sen lämmitysteho on huomattavasti poistoilmalämpöpumppua suurempi, ja se pystyy toimimaan talon pääasiallisena lämmönlähteenä suurimman osan vuodesta. Nykyaikaiset laitteet tuottavat tehokkaasti lämpöä jopa yli 25 asteen pakkasessa, joten sähkövastuksen tarve on vähäisempää.

Mihin kohteisiin poistoilmalämpöpumppu sopii parhaiten?

Poistoilmalämpöpumppu on erinomainen valinta tietynlaisiin kohteisiin. Se on usein vakioratkaisu uusissa, energiatehokkaissa omakotitaloissa, joihin joka tapauksessa asennetaan koneellinen ilmanvaihto.

Parhaat käyttökohteet:

1. Uudisrakennukset: Energiatehokkaissa ja tiiviissä uudiskohteissa PILP on kustannustehokas valinta, koska se hoitaa ilmanvaihdon, lämmityksen ja käyttöveden tuotannon yhdellä kompaktilla laitteella.
2. Saneerauskohteet, joissa on koneellinen poisto: Jos talossa on jo valmiina koneellinen poistoilmanvaihto ja sen kanavisto, vanhan järjestelmän päivittäminen uuteen PILPiin on suoraviivaista. Tämä koskee monia taloja, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto.
3. Pienet ja keskisuuret talot: Koska lämmitysteho on sidoksissa talon kokoon ja ilmamäärään, PILP toimii parhaiten kohteissa, joiden lämmitystarve ei ole poikkeuksellisen suuri.

Poistoilmalämpöpumppu ei sovellu kohteisiin, joissa on painovoimainen ilmanvaihto tai vain koneellinen tuloilmanvaihto, ellei koko ilmanvaihtojärjestelmää uusita samalla.

Milloin ilma-vesilämpöpumppu on oikea valinta?

Ilma-vesilämpöpumppu on monipuolinen ja tehokas ratkaisu erityisesti vanhempien talojen lämmitysremontteihin. Se on suora korvaaja vanhalle, kalliille lämmitysjärjestelmälle.

Parhaat käyttökohteet:

1. Öljy- tai sähkölämmityksen korvaaja: IVLP on yleisin valinta, kun halutaan päästä eroon öljykattilasta tai kalliista suorasta sähkölämmityksestä. Se voidaan liittää suoraan olemassa olevaan vesikiertoiseen patteri- tai lattialämmitysverkostoon.
2. Suuret ja vanhemmat talot: Suuren lämmitystehonsa ansiosta IVLP pystyy lämmittämään isommankin ja heikommin eristetyn talon tehokkaasti. Se on erinomainen valinta esimerkiksi rintamamiestaloihin, joissa on vesikiertoinen lämmitys.
3. Kohteet ilman koneellista poistoilmanvaihtoa: Jos talossa on painovoimainen ilmanvaihto, IVLP on käytännössä ainoa vaihtoehto näistä kahdesta, sillä se ei ole riippuvainen ilmanvaihdosta.

Valinta vaatii aina ammattilaisen tekemän kohdekartoituksen, jossa arvioidaan talon todellinen energiantarve ja olemassa olevan lämmönjakojärjestelmän soveltuvuus.

Kustannusten ja tehokkuuden vertailu

Investoinnin suuruus ja saavutettavat säästöt ovat keskeisiä tekijöitä lämpöpumppua valittaessa. Laitteiden hintaero on kaventunut, mutta käyttökustannuksissa on edelleen selviä eroja.

Investointi ja asennus

• Poistoilmalämpöpumppu: Hankintahinta on tyypillisesti hieman ilma-vesilämpöpumppua edullisempi. Asennus on yksinkertaisempi, koska ulkoyksikköä ei ole. Kokonaiskustannus asennettuna liikkuu yleensä 8 000–12 000 euron välillä, mutta lopullinen hinta riippuu aina kohteesta ja valitusta laitteistosta.
• Ilma-vesilämpöpumppu: Järjestelmän hinta asennettuna on korkeampi, tyypillisesti 12 000–20 000 euroa, mutta lopullinen hinta riippuu kohteesta, laitteen tehosta, varaajan koosta ja asennustyön laajuudesta.

Asennustyön osuudesta on mahdollista hakea kotitalousvähennystä. Vuonna 2026 vähennyksen enimmäismäärä on 2 100 euroa henkilöltä, ja työn osuudesta voi vähentää 40 %. On hyvä huomioida, että aiemmin saatavilla ollut ELY-keskuksen avustus öljylämmityksestä luopumiseen ei ole enää haettavissa, sillä haku päättyi toukokuussa 2026.

Käyttökustannukset ja säästöt

• Poistoilmalämpöpumppu: Tarjoaa hyvät säästöt uudessa, tiiviissä talossa. Sen vuotuinen lämpökerroin (SCOP) on tyypillisesti 2,5–3,5, riippuen laitteen mallista ja käyttöolosuhteista. Säästöjen suuruus riippuu suoraan siitä, kuinka paljon sähkövastusta tarvitaan lisälämmitykseen.
• Ilma-vesilämpöpumppu: Mahdollistaa suurimmat säästöt, erityisesti korvattaessa öljyä tai suoraa sähköä. Nykyaikaisten laitteiden SCOP-arvot voivat olla yli 4, ja parhaimmillaan lämmityskustannukset voivat pudota jopa 50–70 % riippuen aiemmasta lämmitysmuodosta ja kohteen ominaisuuksista. Vaikka alkuinvestointi on suurempi, se maksaa itsensä takaisin pienempinä energiakuluina.

Valintataulukko: PILP vs. IVLP

Oheinen taulukko tiivistää järjestelmien keskeisimmät erot.

Ominaisuus	Poistoilmalämpöpumppu (PILP)	Ilma-vesilämpöpumppu (IVLP)
Toimintaperiaate	Kerää lämmön talon poistoilmasta	Kerää lämmön ulkoilmasta
Soveltuva kohde	Uudet tai uudehkot talot, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto	Lähes kaikki talot, joissa on vesikiertoinen lämmitys (patteri/lattia)
Lämmitysteho	Rajallinen, riippuvainen ilmamäärästä. Vaatii usein sähkövastuksen.	Korkea, riittää usein talon ainoaksi lämmönlähteeksi.
Hyötysuhde (SCOP)	Kohtalainen (n. 2,5–3,5, riippuu mallista ja olosuhteista)	Hyvä tai erinomainen (n. 3,5–5,0, riippuu mallista ja olosuhteista)
Investointikustannus	Edullisempi	Korkeampi
Lisätoiminnot	Hoitaa myös ilmanvaihdon	Voidaan varustaa viilennysominaisuudella
Tilantarve	Yksi sisäyksikkö (jääkaapin kokoinen)	Sisä- ja ulkoyksikkö
Asennuksen vaatimukset	Vaatii yhteensopivan ilmanvaihtokanaviston	Vaatii sopivan paikan ulkoyksikölle ja läpiviennin

Oikea mitoitus on avain onnistumiseen

Valittiinpa kumpi tahansa lämpöpumppu, sen suorituskyky ja energiatehokkuus riippuvat täysin oikeasta mitoituksesta. Ammattilaisen tekemä tarvekartoitus on välttämätön, jotta järjestelmästä saadaan kaikki hyöty irti.

Ali- tai ylimitoitus johtaa aina ongelmiin. Alimitoitettu laite käy jatkuvasti täydellä teholla ja turvautuu kalliiseen sähkövastukseen liian usein. Ylimitoitettu laite taas on kallis hankkia, ja sen jatkuva pätkäkäynti kuluttaa kompressoria ennenaikaisesti. Oikein mitoitettu lämmitysjärjestelmä palvelee luotettavasti vuosikymmeniä ja tuottaa luvatut säästöt.

Projekti alkaa aina kohdekäynnillä, jossa selvitetään rakennuksen pinta-ala, eristystaso, ikkunoiden kunto ja asukkaiden käyttöveden kulutustottumukset. Näiden tietojen pohjalta lasketaan talon tarkka lämmitysenergian tarve ja valitaan juuri oikean tehoinen laite.